My Miracle

Here he is...our little miracle baby! ♥ We hoped for him for over 2,5 years and now he is is with us, it is incredible. I am still not used to the idea that he is actually here, feels more like a dream than reality. Today he is 4 days old. He is just gorgeous.

ISO KIITOS KAIKILLE ONNITTELIJOILLE!! ♥

Tässä hän nyt on, meidän ihmeemme. Reilut 2,5 vuotta häntä odotimme ja nyt hän sitten on täällä ♥. On vielä todella epätodellinen olo ja välillä jopa mietin onko tämä unta vai ei :). 

Hänen piti syntyä vasta huomenna, kun oli aika suunniteltuun sektioon, mutta viime Torstai aamuna lorahtikin lapsivettä ja aamuyön supisteli 10min välein(vaikka ne loppuivatkin sitten kun ylös nousin). Soitettuani sairaalaan, käskettiin tulemaan kassien kanssa, sillä pois en ilmaa vauvaa lähtisi.

Edellinen synnytyshän käynnistyi lapsivesien menolla ja minut lähetettiin tarkastuksen jälkeen kotiin. Sain kuitenkin infektion(kuin myös vauva), joten loppujen lopuksi synnytys päätyi kiireelliseen sektioon. Tämä oli yksi syy suunniteltuun sektioon ja hyvä niin, sillä samoin alkoi tämäkin synnytys, mutta mitään ei silti ollut tapahtunut muutoin. 

Lääkäri tarkisti tilanteen ja sovittiin, että samana päivänä leikataan. Ultrassa ennen syntymää painoarvio oli 3.6kg eli viikkoihin (39+1) nähden todella hyvä. 

Minut laitettiin osastolle antibioottitippaan(varuiksi) ja jäin odottelemaan aikaa leikkaukseen. Kovin kauaa en ehtinyt osastolla olemaan, vaan puoli kaksi tultiin tv- huoneesta hakemaan saliin. Hieman tuli paniikki ja shokki, kun se tulikin niin äkkiä. Kaikki meni kuitenkin hyvin pienestä shokista huolimatta, leikkaussalihenkilökunta oli todella mukavaa ja leikkaus sujui suunnitelmien mukaan. Kiinnikkeiden poistoon meni jonkin aikaa ja poika syntyi klo 14.36. 

Isä lähti hoitajan kanssa pesemään vauvaa ja tulivat sitten loppuajaksi saliin odottelemaan heräämöön siirtämistä. 

En tainnut heräämössä kovin kauaa olla(ehkä tunnin) ja pääsin sitten osastolle. Sielläkin oli ihanaa väkeä pitämässä huolta ja hoitamassa.

Kipupumpun sain, mutta leikkauspäivän yönä huomattiin tippakäden turvonneen ja tippa otettiin pois. Ilmeisesti neula oli luisunut verisuonesta ja osa nesteestä sekä lääkkeestä oli mennyt käden kudoksiin. Tästä syystä käsi ultrattiin mahdollisen trombin varalta seuraavana päivänä. Turvotus lähti laskuun, mutta koko käsi on aivan mustelmainen, ei onneksi kipeä. Trombiakaan ei onneksi havaittu, joten kaikki ok. 

Kipu toki oli aika kovaa, kun se kipulääke oli tuossa kädessäni, mutta hyvin pärjäsin ja 2vrk iässä Lauantaina kotiuduimme. Nyt siis toinen päivä kotona ja ihan kivasti on mennyt. Imetys on lähtenyt käyntiin ja muutenkin vauva on vaan niin ihana. Itse odotan aikaa, kun vatsaan ei enää satu ja voi nukkua missä asennossa vain ja tehdä mitä vain...sitä ennen toivutaan ja tutustutaan uuteen ihmeeseen.