4 Nov 2012

Park and stuff

We went to a longer way yesterday to try out a park in town. It has recently been renewed and it looked like something fun. D enjoyed it, of course, in his Ticket Outdoor plain rain suit with fleece, gladly it was warm enough for that, so we didn't need a winter suit.

My pregnancy is going well...except I got diagnosed with gestational diabetes :(. That is the worst kind for me to have as I refuse to poke my fingertips with needles. That means, I can not follow up my sugar levels. I am also a very picky eater, so the eating has become a problem as well...not fun at all I can tell you. I do have an ultrasound coming up next thursday and I will have to talk to the doctor to see what she recommends.



Me kävimme eilen kokeilemassa Tammelan Emil Aaltosen puistoa, joka on hiljattain uudistettu. Mun mielestä puistossa oli puutteita mm. ihan pienille lapsille sopivia juttuja oli tosi vähän(esim. pientä liukumäkeä ei lainkaan). Puistossa oli myös iso kiipeilyteline jonka ikäraja 6-15v ja sekin oli mun mielestä turha sinänsä, että sen puolen puistosta oli vallannut reilu 10-vuotiaat joiden kielenkäyttö oli jotain todella kamalaa...varsinkin kun siinä vieressä oli iso hiekka-alue pienemmille.

No, D tykkäsi toki kovasti ja päällekin sai taas laittaa Ticketin plain rainin fleecellä...kuraseksi siellä kyllä tuli, eli rubber rain fleecellä olisi ehkä ollut paras. Taidetaan sellainen hommata kevääksi.

Raskaus sujuu hyvin muuten, mutta mulla todettiin raskausajan diabetes :(. Muut arvot olivat todella hyvät, paitsi paastoarvo 5.5(raja 5.3). Tämä on ongelma sinänsä, että en suostu/pysty pistämään itseäni sormeen. En ole sitten kouluaikojen antanut kenenkään pistää sormeeni, joten neuvolassakin hemoglobiinia ei ole mitattu sormesta kertaakaan. Käyn kilpirauhasarvokontrolleissa parin kk välein, jolloin on hemoglobiinikin aina otettu.
Ruokavaliota pitäisi nyt sitten muuttaa, mutta sekin on hankalaa, koska ruokavalioni on niin rajoitettu, etten syö esim. lainkaan kasviksia :(. Tästä on itselleni muodostunut aika stressaava ongelma ja on niin ärsyttävää nyt joutua olemaan oikeasti nälässä, kun juuri mitään ei voi syödä.

Noh, ensi viikolla on kasvukontrolliultra(vauva on siis ollut 4-5pv pienempi), jonka tekee lääkäri, joten hänelle pitää ilmoittaa etten seuraa sokereita ja kysyä että mitä pitäisi tehdä.

Onko lukijoissa muita raskausdiabetikoita? Millaisia arvoja teillä oli? Ja pystyittekö itse seuraamaan sokereita kotona?

(Pistetään nyt sulkuihin vielä, että pystyn pistämään itseäni mahaan ja olenkin hoitojen aikana niin tehnyt monen monta kertaa, ainoastaan sormiin pistäminen on ongelma ja onkin tyhmää, ettei sitä verikoetta voi ottaa esim. mahasta)

Ensi viikolla on tiedossa myös pikainen matka Helsinkiin, jonne suuntaan Onnibussia testaten(junalla takaisin)...matka on heti ultran jälkeen, joten saattaapi tulla aika pitkä päivä.

Rv tänään 27+4 ja pikkumies mahassa on ollut erittäin vilkas viimeiset 48 tuntia, ihanaa myllerrystä ♥.

6 comments:

  1. hei! täällä raskausdiabeetikko 2/3 raskauksista. voin sanoo et kaikkeen tottuu ja viimeistään siinävaiheessa jos monipistos hoitoon mennään niin sun pitää tietää mikä on sun verensokeri jotta voit pistää itseesi tarpeeksi insuliinia. mulla mentiin molemmilla kerroilla monipistoshoitoon koska ei muuten saatu arvoja normalisoitua. esikoista odottaessa oli juurikin paastot koholla ja kolmannessa raskaudessa oli tunnin arvot riesana.

    varsinaoista hätäähän vauvalla ei ole mutta kun kasvu kiihtyy sokereiden syynä vastasyntyneen seuranta tiiviimpää ja arvot mitataan vauvasta tunnin, 2tunnin, 4tunnin, 8tunnin 16 tunnin ja 32 tunnin päästä muistaakseni viimeksi mentiin tällä kaavalla. ja siis vauvan liikakasvuahan tällä sokerisurennalla koitetaan välttää.

    esikoinen oli mun toinen rd vauva ja hänet käynnistettiin syntyi lopulta 39+1 mitoilla 3690g ja 51cm.
    kolmas raskaus jossa arvon nousut huomattiin vasta vkolla 30+. ison koon vuoksi seurattiin tarkemmin ja osittain omasta jankkailuistani vielä enemmän. käynnistys aika oli varattuna 40+3, mutta jätkäpä päätti syntyä ennen sitä mitoilla 4780g ja 56cm. uskon että jos olisi toi arvojen heilahtelu huomattu 25 viikolla niinkuin esikoisenkin kohdalla tältä "reippaankokoiselta" vauvalta olisin voinut välttyä.

    kannattaa pyytää lähete tai aika ravitsemusteraputilta joka osaa neuvoa parhaiten tuohon ravitsemuspuoleen ja allergioihin.

    itse pistin insuliinit aina jalkoihin koska vatsa alkoi olla jo aika pinkeä loppuvaiheessa.

    voimia loppuodotukseen. itse olen kyennyt tiukimpiin dietteihini juuri rd:n seurauksena. esikoisen odotus aikana kiloja tuli 0 ja kolmosta odottaessa 3kg. tämä siitä syystä että olen tehnyt sen vauvan parhaaksi.

    t: tinni, kolmen pojan äiti

    ReplyDelete
    Replies
    1. Kiitos kokemuksesta :). Mulla oli D:n raskaudessa paasto 5.2 ja nykyinen terkka sano että sekin oli jo raskausdiabetestä, muttei silloinen terkka puuttunut siihen mitenkään. D kasvoi myös näillä viikoilla hitaasti ja oli kasvusta jopa 1.5vkoa jäljessä vielä rv 26...tämä kakkonenhan on myös n. 4-5pv jäljessä, eli ainakaan vielä ei merkkejä ole isosta vauvasta.

      D:n aikana söin normaalisti ja SF- mitta oli aina iso, mutta vauvan kasvua ei koskaan seurattu. D syntyi ihan normaalipainoisena 3590g rv 40+2.

      Ennen sokerirasitusta söin illalla aika kasan(siksi ettei olisi aamulla kova nälkä) eli enemmän kuin normaalisti ja söin vielä jälkkäriksi salmiakkia ja aamulla pureskelin purkkaa(tosin siinä ei sokeria kai ole)...eli jotenkin itselle järkeilen paaston olleen koholla noista syistä.

      Mutta mutta...ensi viikolla ollaan asian kanssa viisaampia, kun pääsee juttelemaan lääkärille ja haluaisin kyllä ehdottomasti hyvälle ravintoterapeutille koska tuo syöminen häiritsee kovasti.

      Delete
  2. Sun kannattaa nyt ihan järjellä miettiä tuota pistämistä. Mikä siinä tuntuu pahalta ja pelottavalta? Onko sulla joku ikävä pistokokemus takana? Aika vähissä on vaihtoehdot, sun ja lapsen hyvinvoinnin kannalta on vähän pakko niitä sokereita seurailla.

    Tsemppiä viime metreille, ja toivottavasti saat asiat luonaamaan. :)

    ReplyDelete
    Replies
    1. Joo, tokihan sitä pistämistä mietin ja tänään kuulin ystävältä(joka lähihoitaja), että verensokerin voisi myös ottaa mahasta, siihen siis pystyisin. Kammo sormeen piikittämisestä jäi tosiaan kouluajoilta, se on todella kivuliasta ja ajatus, että sen joutuu tekemään jopa 4 kertaa päivässä joka päivä, en usko että siihen pystyn.

      Mutta siis kasvua seurataan muutenkin, koska se on jäljessä, eli ainakaan nyt ei ole mitään merkkejä jättivauvasta ja tarkassa seurannassa olen joka tapauksessa.

      Delete
  3. Mulla oli nyt tässä viimeisessä raskaudessa RD, noudatin ruokavaliota, seurasin sokereita tiiviisti, silti synnytys käynnistettiin viikolla 37+2 ja vauva olikin jo 4,2kg. Yleisesti ottaen hiilarit nosti helposti verensokeraia (aamupuuro) rahkaa ja raejuustoa sekä maustamatonta jogurttia sekä marjoja suosin. kauraleseet oli jees. Pähkinät ei pahasti nosta verensokeria, mutta ovat ravitsevia.
    Mulle oli vauvan koko järkytys, koska sokeriarvoja mittailin paljon ja ne pysyi hyvinä ja noudatin ruokavaliota. Vauvan verensokerit eivät kuitenkaan olleet alhaiset synnytyksen jälkeen.
    Tsempit! Vakavasti RD täytyy ottaa, mutta onneksi siihen voi itse paljon vaikuttaa.
    Sem, että verensokeri meni yli sallitun, kyllä tunsi ja äkkiä rajansa oppi, että voi kun pystyisit pistämään edes parina päivänä, helpottaisi se äärettömästi!

    ReplyDelete
  4. Uskon, että sun ja mun kouluajoilla ne sormeen piikittämiset on tehty erilaisella laitteella. Nykyään niissä kertakäyttöisissä piikittäjissä on ihan tosi lyhyet neulat. Ymmärrän kyllä hyvin, että kammo on jäänyt, mutta oman kokemuksen mukaan noilla nykyisillä ei se pistos tunnu oikeastaan ollenkaan. En tiedä, tuntuuko mahdolliselta ajatukselta, mutta voisit kokeilla ensin verenpisaran ottamista vaikka varpaasta, jos se kävisi helpommin. Tai sitten keksitte lääkärin kanssa jonkin muun ratkaisun. Tsemppiä! -m

    ReplyDelete