My son is SMALL, I mean very small....well for his age anyway. He is now 3 years and 5 months, he is 94cm in height and weighs 13kg. We will go see the nurse on monday about this.
Eipä meidän poikaan päde "laki", että pituutta tulee vuodessa 6-10cm...ainakaan enää. Pituus on täysin pysähtynyt. Kotimittauksessa pituus on vaivaiset 94cm(2v 8kk oli 92cm), painoa n. 13kg, sitä on tullut sopivasti, vaikka eihän tuo edelleenkään ole kuin luuta ja nahkaa.
Meidän käyrä näyttää tältä. Maanantaiksi varasin meille neuvolan kasvukontrolliin. Saa nähdä joudutaanko jatkotutkimuksiin. Yksi syy pienuuteen ainakin on, että tuo ei juuri syö mitään. Se on aina ollut ongelma. Ruokailussa menee hyvällä tuurilla sama määrä ruokaa, kuin niissä pienimissä pilttipurkeissa on, eli tosi vähän.
Jos tuo saisi päättää, hän ei varmaan söisi koskaan ruokaa. Pärjäisi hyvin koko päivän parilla leipäsiivulla ja juustolla. Edes yhtäkään lempiruokaa meillä ei ole :(. Itseä stressaa kovasti tuo asia...vaikka ei saisi. En ole edes 3v:nä ollut 90cm pitkä, että sinänsä varmaan kuitenkin ihan ok.
Muilla näin pieniä 3,5- vuotiaita?
Täällä juuri 4 v täyttänyt 93 cm ja 13.2 kg eli pienempiä löytyy myös. Iloinen ja terve poika joten en stressaa. Niin kauan kuin kasvaa tasaisesti oman käyrän mukaan niin ei syytä huoleen.
ReplyDeleteMä en usko että syömisellä olisi ihan niin paljon vaikutusta pituuskasvuun, painoon kylläkin. Mä olen ollut lapsena niin laiha että koulun terkkari väitti aina äidille että mulla on anoreksia. Olin silti pitkä. Meidän pojista vanhempi on aina ollut todella huono syömään, on aina ollut laiha. Nuorempi poika oli vauvana pullea, nyt on paino 0-käyrällä. Pituuseroa esim 2v mittauksissa on kuitenkin ollut vaan sentti.
ReplyDeleteEnemmän vaikuttaa vanhempien pituus ja heidän kasvutahtinsa. Jos sä olet ollut hidaskasvuinen, niin ei ole ihme jos Danskukin on =) En tiedä Danskun isän pituutta, mutta jos hänkään ei ole mikään lipputanko, niin on ihan luonnollista että teidän jälkeläisetkään eivät ole mitään hujoppeja. Neuvolasta voit pyytää sen Danskun kasvuennusteen, siinä verrataan vanhempien pituutta Danskun omaan kasvutahtiin.
Samoilla linjoilla edellä olevien kanssa. Meidän poika (3,5v) on noin 95cm ja 13kg. Aina ollut pienikokoinen/ikäistään lyhyempi. Syö myös välillä kuin pikkulintu, herkkuja kyllä menisi kun vain äiti antaisi popsia:) Itse olen ollut samassa iässä useita senttejä pidempi, mutta mieheni äiti on lyhyt, joten luulisin sieltä periytyvän eikä miehenikään koripalloilijaksi kelpaisi. Harvoin muutoin terveen pojan lievän pienikokoisuuden taustalta löytyy poikkeavaa, varsinkin jos siis tasaisesti kasvaa omalla käyrällään. Äiti-ihmisenä huolen kyllä ymmärtää, voithan sopia että käyt vaikka tiheämmin kasvukontrolleissa, jotta nähdään, jatkuuko kasvu tasaisesti.
ReplyDeleteKiitos vastauksista!! Onneksi meillä ei ainokaista pientä miestä sitten olekaan(siltä kyllä tuntuu vähän liiankin useasti kun tarhakavereita katsoo!) :) Katsotaan mitä terkka sanoo Maanantaina. Syöminen eniten huolestuttaa, ei niinkään välttämättä kasvu.
ReplyDeleteMusta itsestä taas tuntuu että syömistä enemmän vaikuttaa ehdottomasti geenit. Meidän pojan kanssa ainakaan syömisellä ei ole mitään tekemistä sen kanssa miten tuo kasvaa - poika on iso (sekä pitkä että painava) vaikka on todella huono syömään...
ReplyDeleteMeillä asustaa siis tasan kolmevuotias pitkä poika (iässä 2v7kk pituutta 95 cm) ja itse en ihan hahmota millä energialla se kasvaa - on nimittäin todella nirso ruokailija! Meillä on joka päivä viisi ruokailukertaa ja poika voi helposti skipata niistä 2-3 täysin jos tarjoolla oleva ruoka ei häntä satu kiinnostamaan. Aamupalalla syö yleensä jotakin (edes yhden pikkujugurtin) ja iltapalalla syö puuron melkein joka ilta, mutta siinä välillä ei sitten kaikkina päivinä mene juuri mitään, voi syödä esim. palasen päärynää ja lasin maitoa. Tavallaan tuo todella vähäinen (ja rajoitettu) syöminen huolestuttaa, ja uskon että sua huolestuttaa vielä enemmän jos poika on pieni ikäisekseen. Mutta yllättävän vähällä ne tuntuu pärjäävän!
Minulla kanssa tyttö (nyt jo 6v), joka on aina ollut ikäistensä joukossa pienimpiä ja myöskin huono syömään. Itse olen lapsena ollut myöskin pienikokoinen, samoin lapsen isä. Mummoni kanssa kerran keskustelin lapsen huonosta syömisestä, mummo kertoi aikoinaan vieneensä äitini lastenlääkärille, kun tämä ei ikinä syönyt mitään. Lääkäri oli vaan todennut: "lapsi syö silloin kun sillä on nälkä".
ReplyDeleteMeillä on nykyisin ruokailutilanteissa ongelmana vilkkaan lapsen malttamattomuus pyysyä pöydässä. Niinpä istutankin tyttöä niin kauan pöydässä, kun on syönyt lautasen tyhjäksi. Toki, jos on ruoka josta ei kertakaikkiaan tykkää, sitä ei tarvitse ottaa paljoa, ja näissä tilanteissa myös joustan siinä ettei tarvitse syödä kaikkea. Nyt tuntuu pituuttta ja painoakin tulleen kyllä aiempaa enemmän.
Kaikki on niin yksilöitä. Meillähän on kans ikäisekseen aika siro lapsi, vaikka syntyessään oli iso. Pojan isä on ollut 3v iässä 92cm ja olikohan 12kg. Nyt on 170cm ja painosta ei taideta edes puhua :D
ReplyDeleteMä taas olin pienenä yli-pitkä ja jämähdin 170cm pituuteen. Oon sukuni lyhyin ja siroin. Eli ei kaikki kasva samanlailla. Mut jos huolestuttaa niin toki kannattaa tutkituttaa ettei ole esim. vilja-allergiaa, keliakiaa tms taustalla sillä ne voi vähentää kasvua. Mua tutkittii pienenä monta vuotta kun en kasvanu 7v jälkeen oikeestaan kolmeen vuoteen kuin varmaan 1cm. Mitään ei löytyny ja sit kasvoinki vasta yläasteella puolessa vuodessa hurjasti.
Kasvu on niin yksilöllistä, että hankala sanoa, mutta kannattaa ehdottomasti tutkituttaa. Mä olen esim. syntynyt rv. 32 alle 2000g painoisena ja 41cm pituisena, mutta olin siitä huolimatta jo vuoden ikäisenä normaalin kasvukäyrän keskikäyrällä ja siitä eteenpäin olenkin mennyt neuvolakorttien mukaan samaa tahtia Joaksen kanssa, jonka syntymämitat oli 51cm ja 3270g. Joas on pituutensa puolesta aavistuksen keskivertoa isompi ja paino taas menee tasaisesti keskikäyrällä.
ReplyDeleteToisaalta sitten ne kaksi muuta mun kanssa samoilla mitoilla syntynyttä on taas kasvaneet ihan omaa tahtiaan. Esim. pienin meistä kolmosista oli ekaluokalla mua 15cm lyhyempi ja painoi vain 16kg. Nyt aikuisina pituuserot on 3cm seuraavaan ja 10cm pienimpään. Lapsena tuo pienin meistä joutuikin käymään usein lääkärillä, kun oli niin pikkuinen ja mä taas olin aina luokan pisimpiä tyttöjä.